Vulcanalia on joka vuosi erilainen, mutta myös sama Vulcanalia näyttää erilaiselta eri silmin katsottuna. Praavda sai raportin tänä vuonna sekä fuksilta että veteraanilta. Juttua seuraa alla.

---

Keskiviikkona 10.9. oli yliopiston avajaisviikon päättäny Vulcanalia-iltajuhla Toppilan Möljällä. Vanhemmat opiskelijat oli jo pitkään kuumotellu meitä fukseja tän illan rajuudesta, joten odotukset illalle oli kovat. En tiiä johtuko vanhempien kuumottelusta vai mistä, mut lämpötilakin oli kohonnu 15 asteen paremmalle puolelle ja aurinko paisto eli puitteet suurelle ulkoilmajuhlalle oli kunnossa!

 

Ilta lähti mukavasti käyntiin Tiiman etkoilla. Oli tosi kiva taas tutustua muutamiin uusiin vanhemman polven tiimalaisiin ja tehä tietenki vielä parempaa tuttavuutta niiden kans, jotka oli jo aiemmi tavannu. Eli isot kiitokset etkojen järjestäjille, toivottavasti etkoja tulee vielä lisää! 

 

Etkoilta matka jatku sitte pyöräkulkueessa Vulcanaliaan fiilistelemään Raappanaa. Vulcanalian porteilla porukka vähän hajos, kun osa suuntas sisään juhla-alueelle ja osa jäi porttien ulkopuolelle siemailemaan omia juomiaan. Ite päätin ensikertalaisena suunnata sisälle tavotteena heittää femmat Raappanan kans. No femmoja en koskaa päässy heittämään, mut sisälle onneks pääsin, ja kerkesin kuulla Raappanan vikan biisin. Keikan jälkee väki alko vähän vähentyä ja mäki päätin tunnin hengailun jälkee napata fillarin alle ja suunnata muutamien tiimalaisten kanssa kohti Kaarlee.

Kaarlessa oli totuttuun tapaan hyvä meno ja sieltä oli meiningin laannuttua hauska suunnata pizzerian kautta kotiin! Kaiken kaikkiaan oli erittäin hauska ilta ja vielä kerra iso peukalo Tiiman etkoille!

Aksel Tuohimaa, fuksi

---

VULCANALIA

Eli kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pulloa

Vulcanalia starttaa nuoret, vanhat, ikinuoret ja n:nnen vuoden opiskelijat uuteen opiskeluvuoteen täynnä intoa. Paitsi tietenkin lääkisläiset, jotka ovat aloittaneet opiskelun tyyliin joskus heinäkuun puolivälissä. Ei sillä, että heillä intoakaan olisi.

Vulcanalia-päivään on perinteisesti kuulunut monen sorttisia juhlallisuuksia. Ainejärjestömarkkinoita, yritysten ja etujärjestöjen ständejä, Verbalta varastettuja karkkeja ja tietenkin KUUSISAARESSA järjestetty iltajuhla. Pahan voimat ovat sen sittemmin siirtäneet Toppilan möljälle, joka on niin h*lvetin kaukana kaikesta, että puolet opiskelijoista sammuu/eksyy matkalla. Se yksi, mikä kuitenkin kaikkia Vulcanalioita ja valtaosaa opiskelijoista sinä hämäränä keskiviikkoiltana yhdistää, on kuitenki yhdessäolo ja valtavat määrät alkoholia.

    

 

"Opintopiste/.../Nobelaner/... = Yliopisto-opiskelijan pääasiallinen ravinnonlähde."

FuksiPraavda 2014

Siitähän Vulcanaliassa on pohjimmiltaan kysymys. Uudet opiskelija tutustuvat vanhoihin vapaassa, tiedekuntarajatkin ylittävässä ilmapiirissä. Tarjolla on hyvää ruokaa, juomaa ja kuulemma joskus vuosia sitten myös hyvää musiikkia. Kun tähän kaikkeen lätkäistään päälle tuhansia litroja keskikaljaa, niin on rento tunnelma taattu ja uusi opiskeluvuosi startattu kunnialla! Mutta yleensä vasta parin päivän jälkeen.

Mitä yhteistä on uusimmilla fukseilla, Vulcanalialla ja Timo Jutilan vyötärönmitalla?

Kaikki ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta ’95! NEVÖ FÖGET!

Kalle Lapinoja, veteraani