Nk. Kessin munkki. Prisman kohdalta keskusapteekin ohi menevä osio ei enää ole ajettavissa,sillä alue on muutettu kävelykaduksi.

”Mun mielentila on Kerava state of maindi” – Heikki Kuula

Ylläoleva lainaus Heikki Kuulan Perhosveitsi-Heikki – nimellä tekemästä kappaleesta kuvaa hyvin yleisiä käsityksiä Keravasta. Ainakin noin Helsingistä päin katsottuna Keravaa on käytetty synonyymina junttiudelle ja harmaudelle. Niin siis mikä ihmeen Kerava?

                Wikipedian mukaan Kerava on kaupunki Suomessa Keskisellä Uudella maalla. Väestöntiheydeltään Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu kaupunki ja osa Helsingin ”metropolialuetta”. Ihmisten mielissä kaupunki muistetaan ’70-luvun rockabillykomeetta Teddy & the Tigerseista, paikallisen nuorison pesäpallomailoihin ja nyrkkeihin luottaneesta kanssakäymisestä järvenpääläisten ja korsolaisten kanssa sekä heviyhtye Stonesta.          

Edellä sanotun perusteella voisi kuvitella, ettei tässä n. 30 kilometrin päässä Helsingistä sijaitsevassa radanvarsikaupungissa ole mitään erityistä nähtävää. Toisin asiat kuitenkin olivat vielä 1990-luvulla, jolloin nuorisoa lähialueilta kuten Hyvinkäältä ja Porvoosta saapui Keravalle erään aikanaan suositun harrastuksen, pillurallin pariin. Esim. Ylen mainiossa ”Wunderbaumin tuoksuiset karvanoppakiiturit korttelirallissa Keravalla”-arkistopätkässä Keravaa nimitetään Etelä-Suomen pillurallin keskukseksi ja Suomen parhaat - ohjelmassa Tapio Liinoja julisti Suomen parhaan pillurallin sijaitsevan Keravalla.

 

               Keravan pillurallissa ajettiin ns. Kessin munkkia eli Keskustan kierrosta rautatieasemalta Keravan torille ja takaisin. Asiaan kuului, että reittiä ajettiin useampi kierros joiden välissä pönötettiin torilla tupakoimassa tai läheisellä Essolla kahvilla sekä sosialisoitumassa ja tutustumassa muihin nuoriin. Auton varustukseen kuuluivat karvanopat ja termi pilluralli viittaa vastakkaisen sukupuolen huomion kiinnittämiseen. Ylen jutussa haastateltu Jukka kuitenkin oikaisee, ettei karvanopilla ja korttelirallilla juurikaan ”irtoa”. Eli aivan tavallista nuorten miesten harrastustoimintaa siis. 

               Toisaalta tapana ilmeisesti myös oli, että paikalliset nuorehkot naiset hengailivat torilla ja joskus hyppäsivät auton kyytiin. Keravan keskustassa kelpasi liftata kyytiä vaikkapa Järvenpäähän tai muualle lähialueille. Internetin ihmeellisessä maailmassa eräskin herrasmies muisteli olleensa huvittunut siitä miten nuoret tytöt odottivat kyytiä keskustan E-marketin ”lihatiski”-mainoskyltin alla. Keski-Uusimaan 11.8.2003 julkaisemassa kortteliralliin liittyvässä artikkelissa haastatellut naiset myös ilmoittivat katsastavansa poikaystäväehdokkaita pillurallin yhteydessä, eli ainakin jonkinasteista flirttiä esiintyi suuntaan ja toiseen.

 1990-luvun lama-aikoina pillurallia ajoivat nuoret miehet, joista ainakin osan elämä tuntui pyörivän lähinnä autolla ajelun ympärillä. Tai sellaisen käsityksen ainakin saa Ylen arkistopätkästä, jossa Jukka kertoo päivänsä kulusta: ”Neljän aikoihin noustaan ylös, ku ei töitä oo niin sit nukutaan, sitten valmistaudutaan ja kuuden aikoihin lähetään sit liikkeelle”. Työt ja niiden etsiminen paistavat läpi haastatteluista ja kuvaavaa on Jukan heitto ”ku töitä ei oo niin valtio maksaa bensat”. Miesten tyyliin kuuluivat jo tänä päivänä klassikoiksi muodostuneet ”amisviikset” ja takatukat. Puheenaiheina toimivat mm. autot ja milloin mikäkin.

               Vaikka pilluralli ja myöskin Kerava vaikuttavat kuinka junteilta ja primitiivisiltä, tosiasia on, että pilluralli ja Keravan tori olivat tuohon aikaan tärkeitä kohtaamispaikkoja nuorille. Esimerkiksi eräänkin kaverini vanhemmat ovat tavanneet korttelirallin merkeissä Keravan torilla. Vanhempi väki suhtautui myös paikoin penseästi nuorten autolla ajeluun. Nuorisoa on syytetty typeristä ja aikaa tuhlaavista harrastuksista niin kauan kuin nuorisokulttuuria on ylipäätään ollut ja protestanttiseen työmieskulttuuriin sopii mainiosti ”laiskojen” moralisointi. Tosiasiassa korttelirallikin tarjosi ajanviettomahdollisuuksia, mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja ylipäätään mahdollisuuden nauttia elämästä, vaikka niitä töitä esimerkiksi ei ysärillä juurikaan ollut. Sitä paitsi mitä järkevää tekemistä jossain Keravan kaltaisessa paikassa muka on, tai siis oli? On helppoa kääntää syy pois itsestä syyllistämällä muita sen sijaan, että oikeasti pohdittaisiin järkeviä ajanviettomahdollisuuksia nuorille.

 

             Nykyään Keravan kaupunki ja asukkaat ovat onnistuneet kääntämään korttelirallimenneisyyden voitoksi. Vuonna 2012 lanseerattiin Kerava-karvanopat, joita on myyty tuhansittain ja vuoden 2014 aikana järjestetyissä Kerava cruising-tapahtumissa muisteltiin menneitä aikoja kokoontumalla Keravan torille autojen kera. Entisiä pilluralliaikoja muistetaan ylpeydellä, ehkä hivenen itseironisestikin, ja korttelirallista on muodostunut osa kunniakasta keravalaista historiaa ja paikallisidentiteettiä.

              Mutta mitä sitten pillurallikulttuurille kuuluu nykyään? Allekirjoittaneella ei ole harmainta aavistusta. Keravan kaduilla ei ainakaan silmämääräisesti enää korttelirallia ajeta ja autoilla elvistelykin vaikuttaisi olevan voimissaan Uudelta maalta enää Vantaan Ruskeasannan eli Rusan Shellin parkkipaikalla. Nuoriso tuntuu nykyään suosivan enemmän paikasta toiseen autolla ajelua yhden tietyn reitin kuluttamisen sijaan. Kuitenkin eräs ystäväni onnistui löytämään Keravan suositulta pussikaljoittelupaikalta Aurinkomäeltä kartan, joka mahdollisesti kuvaa nykyistä pillurallireittiä Keravalla. Tähän artikkeliin en ole sitä laittanut, sillä se on muuten täsmälleen samanlainen kuin yllä oleva kartta, vain ilman punaista viivaa ja lisäksi varustettu tussilla kirjoitetulla otsikolla ”Keravan munkki”.

Onko pillurallikulttuuri siis auttamattomasti mennyttä? Ovatko Kessin munkin kunnianpäivät jo auttamattomasti keski-ikäistyneiden miesten nostalgiaa? 

Henri Lepistö

Kirjoittaja on syntyjään keravalainen, eli turha tulla siitä huutelemaan. Suuret kiitokset erityisesti Facebookin We<3Kerava-ryhmälle ja keravalaisille tiedoista, tarinoista ja muusta avusta. Allekirjoittanut haluaa myös huomauttaa osan artikkelin lähdemateriaalista pohjaavan muistitietoon, eli virheitä voi esiintyä ja jollain toisella voi olla hyvinkin erilainen käsitys siitä, mitä Keravan torilla aikoinaan tapahtui. Muista mahdollisista asiavirheistä olen vilpittömän pahoillani, enhän tosiaan ollut vielä olemassa/asioista ymmärtävässä iässä kuumimpina pilluralliaikoina, joten joudun kokonaiskuvan muodostamiseksi luottamaan kirjoitettuihin/filmattuihin lähteisiin ja minua vanhempien tarinoihin. Kiitos.