Ensimmäinen kuukausi on kulunut kuin silmänräpäyksessä. Olemme ehtineet rakastua kauniiseen, opiskelijoiden kansoittamaan kotikaupunkiimme. Olemme tehneet ikimuistoisia tutkimusmatkoja myös Saksaan Müncheniin Oktoberfestin merkeissä sekä tietysti Prahaan, jonne Pilsenistä hurauttaa bussilla tai junalla tunnissa ja vaivaisella muutamalla eurolla.

 

Tšekin loistava sijainti Euroopan ytimessä sekä halvat juna- ja bussiyhteydet ympäri Eurooppaa takaavat, että ennen joulua saamme tutustua esimerkiksi Puolaan, Unkariin, Slovakiaan ja Itävaltaan. Erityinen hatunnosto täytyy antaa yleisesti koko Tšekin julkiselle liikenteelle - näin kattavien raitiovaunu- ja bussiyhteyksien jälkeen kotona Oulussa odottaa se todellisuus, jossa pääset kotoasi yliopistolle kerran tunnissa menevällä bussilla.

Tšekki ja sen 10 miljoonaa kansalaista ovat kiehtova sekoitus itä- ja keskieurooppalaista mentaliteettia. Amerikkalainen vaihtariystävämme sanoi, että eniten hän rakastaa eurooppalaisessa ja tšekkiläisessä kulttuurissa sitä, että ihmiset osaavat nauttia elämästä. Työn lisäksi arvostetaan vapaa-aikaa - ihmiset muistavat elää. Iltaisin ei tarvitse jäädä kotiin, kun joka ilta on tekemistä aina teemabileistä elokuvailtoihin ja jääkiekko-otteluihin. Jos kuitenkin kokee itsensä liian mukavuudenhaluiseksi, voi aamutossuissa lompsia alakerran opiskelijabaariin, josta kyllä aina löytää kavereita, halpaa kaljaa tai vaikka shakkilaudan.

  

  

Kulttuuria arvostetaan ja opiskelijana pääset parilla eurolla nauttimaan balettiesityksestä. Pubeja ja ravintoloita on joka kulmassa, alle eurolla saat puoli litraa olutta, kunnon ravintolaillallisen saat neljällä eurolla, sanomalla surkealla tšekin kielen taidollasi kiitos tai näkemiin saat hymyn ja yleensä naurunkin kaupan päälle. Tšekkiläiset ihmiset ovat hauskoja ja puheliaita ihmisiä. Karu faktahan kuitenkin on, että kielimuuri on vastassa täällä kaikkialla, erityisesti kaikissa byrokratian elimissä - virastoissa ja toimistoissa, joissa ihmiset eivät puhu ja harvoin edes ymmärtävät englantia.

Pitkän lomailun jälkeen myös luentomme ovat alkaneet pyöriä. Opiskelemme Keski-Euroopan politiikkaa, Kaukoidän historiaa, Afrikan konflikteja, modernia eurooppalaista totalitarismia ja tietysti tšekin kieltä. Arki rullaa mukavasti lämpimässä ja poutaisessa syksyssä. Elämme ihanassa Erasmus-kuplassamme ympäri maailmaa tulleiden opiskelijoiden kanssa oppien koko ajan uutta toisista kulttuureista ja kansalaisuuksista. Ainoina suomalaisina jaksamme aina vastata kysymyksiin revontulista, lumesta ja kalliista hintatasosta. Kauhistutamme ihmisiä tarinoillamme 30 asteen pakkasista ja vakuuttelemme, että tietysti me aina juomme raakaa vodkaa. Se tunne, kun maanantaina seitsemältä aamulla istuu ratikassa baari-illan jälkeen eri puolilta maailmaa tulleiden ystävien kanssa aiheuttaen yleistä paheksuntaa ja murhaavia katseita, on ihanan kamala.